Pitkästä aikaa taas...

Kylläpä harmittaa...eilen ajelin poikien kanssa vantaalle, ajatuksena hakea typy. Mutta kappas vain, en sitten saanutkaan Millaa tänne. Sis luo mentiin poikien kanssa leikkimään. OIJH...ja syömään...oli NIIIIN hyvää ruokaa että!!!!

Sis rakasta oli tietysti kiva nähdä, ja juoruilla siinä.

Aurinkoni...nykyään paremmin tunnettu nimellä kiukku, elää uskossa, että mie olen olemassa sen kiukuttelua varten.

Tottakai mie kuuntelen jos ystävillä murheita, huolia, iloja ym ja haluavat purkaa/jakaa, mutta rajansa se on kaikella.

Yhtenä iltana oli tullut 4privaa, 8tekstiviestiä ja 4 sähköpostia...ja kaikki vain ja ainoastaan siitä, kun sanoin että hän on itsekäs...

Okei okei...voisinhan mä tietystikkin valita sanani tarkemmin ja ihan miettiäkkin mitä suustani päästän...mut...enhän sit olis enään minä...

Enkä minä ilkeä ole...en mielestäni sellaista kohtelua ole ansainnut.

Noh kiukku pyysi anteeksi...ja nyt olenkin takaisin avioliittoterapeutin osassa...My life *repii hiuksia päästä*

L rakasihanaystäväin toi mulle Gilmoren tyttöjä...niitä katsellessa illat onkin mennyt rattoisasti...mahtava sarja =)=)=)